[1] Asfalttipäällysteen yleiset sairaudet
Asfalttipäällysteen varhaisia ​​vaurioita on yhdeksän tyyppiä: urat, halkeamat ja kuopat. Nämä sairaudet ovat yleisimpiä ja vakavimpia, ja ne ovat yksi yleisimmistä moottoritiehankkeiden laatuongelmista.
1.1 Rut
Urat tarkoittavat pitkittäisiä hihnan muotoisia uria, jotka muodostuvat pyörän urien varrella tienpinnalle ja joiden syvyys on yli 1,5 cm. Ura on nauhamainen ura, joka muodostuu pysyvän muodonmuutoksen kerääntymisestä tien pintaan toistuvien ajokuormien vaikutuksesta. Urautuminen vähentää tienpinnan tasaisuutta. Kun urat saavuttavat tietyn syvyyden, autot liukuvat todennäköisimmin ja aiheuttavat liikenneonnettomuuksia veden kerääntyessä uriin. Urautuminen johtuu pääasiassa järjettömästä suunnittelusta ja ajoneuvojen vakavasta ylikuormituksesta.
1.2 Halkeamat
Halkeamia on kolme päämuotoa: pituussuuntaiset halkeamat, poikittaishalkeamat ja verkkohalkeamat. Asfalttipäällysteessä syntyy halkeamia, jotka aiheuttavat veden tihkumista ja vahingoittavat pintakerrosta ja pohjakerrosta.
1.3 Pit and groove
Kuopat ovat yleinen varhainen asfalttipäällysteen sairaus, joka viittaa päällysteen vaurioitumiseen kuoppiksi, joiden syvyys on yli 2 cm ja pinta-ala yli 0,04 ㎡. Kuoppia muodostuu pääasiassa ajoneuvojen korjaustöissä tai moottoriajoneuvoöljyn valuessa tien pintaan. Saastuminen aiheuttaa asfalttiseoksen löystymistä ja kuoppia muodostuu vähitellen ajamalla ja rullaamalla.
1.4 Kuorinta
Asfalttipäällystyskuorinnalla tarkoitetaan päällysteen pinta-alaltaan yli 0,1 neliömetriä kerrostettua kuorintaa. Suurin syy asfaltin hilseilyyn on vesivahinko.
1,5 löysä
Asfalttipäällysteen löysyys tarkoittaa päällysteen sideaineen sidosvoiman menetystä ja kiviainesten löystymistä pinta-alalla yli 0,1 neliömetriä.

[2] Asfalttipäällysteiden yleisten sairauksien hoitotoimenpiteet
Asfalttipäällysteen alkuvaiheessa ilmenevien sairauksien korjaustyöt tulee tehdä ajoissa, jotta minimoidaan taudin vaikutus asfaltin ajoturvallisuuteen.
2.1 Urojen korjaus
Tärkeimmät menetelmät asfalttiurien korjaamiseksi ovat seuraavat:
2.1.1 Jos kaistan pinta on urautunut ajoneuvojen liikkeen vuoksi. Uurtuneet pinnat tulee poistaa leikkaamalla tai jyrsimällä, minkä jälkeen asfalttipinta tulee pinnoittaa uudelleen. Käytä sitten asfalttimassasorasekoitusta (SMA) tai SBS-modifioitua asfalttisekoitetta tai polyeteenillä modifioitua asfalttiseosta korjaamaan urat.
2.1.2 Jos tien pinta työntyy sivusuunnassa ja muodostaa sivuttain poimutettuja urauria, jos se on vakiintunut, ulkonevat osat voidaan leikata pois ja kaukaloosat ruiskuttaa tai maalata sidottulla asfaltilla ja täyttää asfalttiseoksella, tasoittaa ja tiivistetty.
2.1.3 Jos urautuminen johtuu pohjakerroksen osittaisesta vajoamisesta pohjakerroksen riittämättömästä lujuudesta ja huonosta vedenkestävyydestä, tulee alustakerros käsitellä ensin. Poista pintakerros ja pohjakerros kokonaan
2.2 Halkeamien korjaus
Asfalttipäällysteen halkeamien syntymisen jälkeen, jos kaikki tai useimmat pienet halkeamat voidaan korjata korkean lämpötilan aikana, käsittelyä ei tarvita. Jos syntyy pieniä halkeamia, jotka eivät parane korkean lämpötilan aikana, ne on korjattava ajoissa halkeamien laajenemisen hillitsemiseksi, päällysteen varhaisen vaurioitumisen estämiseksi ja moottoritien käytön tehostamiseksi. Samoin asfalttipäällysteen halkeamia korjattaessa on noudatettava tiukkoja prosessitoimenpiteitä ja erittelyvaatimuksia.
2.2.1 Öljyntäytön korjausmenetelmä. Talvella pysty- ja vaakasuora halkeamat puhdistetaan, halkeamien seinämien lämmittämiseen nesteytetyllä kaasulla viskoosiksi, sitten halkeamiin ruiskutetaan asfalttia tai asfalttilaastia (emulgoitunutta asfalttia tulee ruiskuttaa matalissa lämpötiloissa ja kosteissa vuodenaikoina) ja levitetään sitten halkeamiin. tasaisesti Suojaa se 2–5 mm kerroksella kuivaa puhdasta kivilastua tai karkeaa hiekkaa ja murskaa lopuksi mineraalimateriaalit kevyellä telalla. Jos kyseessä on pieni halkeama, se tulee leventää etukäteen lautasjyrsimellä ja käsitellä sitten yllä olevan menetelmän mukaisesti ja levittää halkeamaa pitkin pieni määrä matalakonsistenssia asfalttia.
2.2.2 Korjaa halkeileva asfalttipäällyste. Rakentamisen aikana talta ensin vanhat halkeamat V-muotoisen uran muodostamiseksi; puhalla sitten irtonaiset osat ja pöly ja muut roskat V-muotoisesta urasta ja sen ympäriltä ilmakompressorilla ja sekoita sitten tasaisesti sekoitettu ekstruusiopistooli. Korjausmateriaali kaadetaan halkeamaan sen täyttämiseksi. Korjausmateriaalin jähmettymisen jälkeen se avataan liikenteelle noin vuorokauden kuluttua. Lisäksi, jos maaperustan tai pohjakerroksen tai tiepohjalietteen riittämättömästä lujuudesta johtuen syntyy vakavia halkeamia, on ensin käsiteltävä pohjakerros ja sen jälkeen pintakerros työstettävä uudelleen.
2.3 Kuoppien hoito
2.3.1 Hoitomenetelmä, kun tienpinnan pohjakerros on ehjä ja vain pintakerroksessa on kuoppia. "Pyöreän reiän neliön korjauksen" periaatteen mukaisesti piirrä kuopan korjauksen ääriviivat yhdensuuntaisesti tai kohtisuoraan tien keskilinjan kanssa. Suorita suorakulmion tai neliön mukaan. Leikkaa kuoppa vakaaseen osaan. Käytä ilmakompressoria uran pohjan ja uran puhdistamiseen. Puhdista pöly ja seinän irtonaiset osat ja suihkuta sitten ohut kerros sidottua asfalttia säiliön puhtaalle pohjalle; säiliön seinä täytetään sitten valmistetulla asfalttiseoksella. Rullaa se sitten käsitelalla varmistaen, että tiivistysvoima vaikuttaa suoraan päällystettyyn asfalttiseokseen. Tällä menetelmällä ei synny halkeamia, halkeamia jne.
2.3.1 Korjaus kuumapaikalla. Kuumakorjaushuoltoautolla lämmitetään tienpinta kaivossa lämmityslevyllä, löysätään lämmitetty ja pehmentynyt päällystekerros, ruiskutetaan emulgoitua asfalttia, lisätään uutta asfalttiseosta, sitten sekoitetaan ja päällystetään ja tiivistetään tierullalla.
2.3.3 Jos pohjakerros vaurioituu riittämättömän paikallisen lujuuden vuoksi ja syntyy kuoppia, pintakerros ja pohjakerros on kaivettava kokonaan pois.
2.4 Kuorinnan korjaus
2.4.1 Asfaltin pintakerroksen ja ylemmän tiivistekerroksen välisen huonon sidoksen tai huonon alkuhuollon aiheuttaman kuoriutumisen vuoksi kuoritut ja irralliset osat tulee poistaa ja sitten ylempi tiivistekerros tehdä uudelleen. Tiivistekerroksessa käytettävän asfaltin määrän tulee olla Ja mineraalimateriaalien hiukkaskokomääritelmien tulisi riippua tiivistekerroksen paksuudesta.
2.4.2 Mikäli asfaltin pintakerrosten välissä esiintyy hilseilyä, hilseilevät ja irtonaiset osat tulee poistaa, alempi asfalttipinta maalata sidotulla asfaltilla ja asfalttikerros maalata uudelleen.
2.4.3 Jos kuoriutuminen tapahtuu pintakerroksen ja pohjakerroksen välisen huonon sidoksen vuoksi, tulee ensin irrottaa irtoava ja löysä pintakerros ja analysoida huonon kiinnittymisen syy.
2.5 Löysää huoltoa
2.5.1 Jos tiivistysmateriaalin häviämisestä aiheutuu lievää kuoppaa, kun asfaltin pintakerroksesta ei ole öljyä, voidaan sopivaa tiivistemateriaalia ripotella korkean lämpötilan aikana ja lakaisemalla tasaisesti luudalla kiven rakojen täyttämiseksi. tiivistysmateriaalin kanssa.
2.5.2 Suurille täplämalleille alueille ruiskuta asfalttia korkeammalla sakeudella ja ripottele sopivan kokoisia tiivistysmateriaaleja. Pockleima-alueen keskellä olevan tiivistysmateriaalin tulee olla hieman paksumpaa ja ympäröivän rajapinnan alkuperäiseen tienpintaan hieman ohuempi ja siististi muotoiltu. Ja rullattu muotoon.
2.5.3 Tien pinta on löysä asfaltin ja happaman kiven välisen huonon pidon vuoksi. Kaikki irtonaiset osat tulee kaivaa ulos ja sitten pintakerros tehdä uudelleen. Happamia kiviä ei saa käyttää mineraalimateriaalien pinnoittamiseen.